Ruoka-apujärjestöt ahdingossa

Lähes 25 000 ihmistä hakee viikottain ruokaa ”leipäjonoista”.Ruoka-avussa asioivat enenemässä määrin köyhät eläkeläiset, lapsiperheet ja opiskelijat. Eli juuri ne ryhmät, joilta hallitus on eniten leikannut.

Kaksi vuotta sitten eduskunta lisäsi budjettikäsittelyssä talousarvioon miljoona euroa toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville.  Budjettiesityksessä vuodelle 2019 hallitus ei enää esitä määrärahan jakamista.

Ruoka-avun tarve ei todellakaan ole poistunut. Yhä useampi suomalainen on riippuvainen eri järjestöjen ja seurakuntien antamasta ruoka-avusta. Erityisesti toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on lisännyt kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ahdinkoa. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä asumiskuluihin, lääkkeisiin ja ruokaan.

Vantaalla Yhteinen pöytä koordinoi ruokahävikin saamista jakoon. Mutta järjestöt tarvitsevat myös muita määrärahoja toimintakulujen, esim.vuokrat ja kirjanpitokulut, kattamiseen.

Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) vaatiikin valtion talousarvioon pysyvää määrärahaa ruoka-apujärjestöjen toiminnan turvaamiseski jatkossakin.

 

Tiina Tuomela

erikoislääkäri

Vahti ry pj